Lahjapähkäilyjä, pipoprojekteja ja murmelielämää

Heipä hei lukijat, miten siellä on viikko sujunut? 😊

Täällä Murmelilassa on ollut semmosta tohinaa, että näppäimistö on jäänyt vähän vähemmälle käytölle! Viime viikon lauantaina jäi kirjoitus välistä, mutta hyvästä syystä sillä oli nimittäin appiukon 60-vuotisjuhlat tiedossa 🎉

Lahjan miettiminen otti aikansa, mutta löytyipä lopulta aika mainio yhdistelmä:
Lego-rekka ja pullo rommia! 🚛🥃
Siinä on sekä leikkimieltä että juhlan tuntua ja hymy nousi kyllä sankarin huulille heti, kun paketit avattiin 😄

Kun en lahjoja ollut miettimässä, istuin puikot kädessä neulomassa. 🧶
Sain nuorimmalle pipon valmiiksi ja heti perään aloitin vanhemmalle uuden. Langat pyöri jaloissa ja kisu tuijotti vierestä silmät suurina, mutta eepähän tule korville vilu syystuulissa 🍂

Sunnuntaena juhlittiin koko porukalla ja hauskaa piisasi! Tällä viikolla onkin ollut vähän rauhallisempaa menoa.
Lauantai on pyhäinpäivä ja samalla marraskuun ensimmäinen päivä. Miten se aeka voikin mennä näen noppeesti! 🎃🍁

Ja niinhän se tarkottaa, että joulu alkaa jo hiipiä mieleen. 🎄
Lahjaideoita pitäisi rueta miettimään ja myös alotettava kakun suunnittelu, kun vanhimman pojan synttärit lähestyvät marraskuun lopulla. 🎂

---

🐾 Tico ja Kata – Yön vartija ja sisätilojen kuningatar

Tico on siitä jännä tapaus, että vaekka on meidän seurakoirana yhtä lailla kuin Kata, niin sen sydän taetaa kuitenkin sykkiä enemmän kuutamon valossa ja raittiissa ilmassa.
Kun ilta hämärtyy ja me jo hipsitään sisälle, Tico jää koiratarhan portille katselemaan. 🌙

Kata taas toimii täysin toisin. Kun portin ovi narahtaa, se on kuin raketti. Jos vain voisi, se varmaan jo tekisi iltapalan valmiiksi ja laittaisi villasukat jalkaan. 🧦🐕

Eukko häntä kutsuu usein Nuunuuksi (Kata) ja nimi sopii täydellisesti sillä ensimmäisenä sisään tullessaan Nuunuu käy huolella läpi tuvan lattian siltä varalta, että josko sieltä löytyisi yksikin tippunut ruokamuru.
Sen mielestä elämä on vähän kuin buffapöytä: koskaan ei tiedä, mitä herkkuja lattialta löytyy. 😄

Tico taas viettää joka toisen yön tarhassa “päivystämässä” ja joka toisen sisällä rapsutuksia kerjäämässä.
Siinä missä Nuunuu nauttii sisätilojen pehmeydestä, Tico tuntuu olevan onnellisimmillaan, kun nenässä tuoksuu yö ja korviin kantautuu metsän hiljaisuus. 🌲✨

Kaksi erilaista luonnetta, mutta yhteinen perhe.
Ja juuri se tekee tästä meidän murmelilaumasta niin omanlaesen, vähän villi, vähän mukavuudenhaluinen ja ennen kaikkea täännä rakkautta. 💚

---

Lämmintä ja aurinkoista marraskuun alkua kaikille!
– Eukkomurmeli 🌲🐾