• Ihan vaan elämää

    Äitienpäevä viikko

    Tätä artikkelia naputtelen rappusilla auringon paisteessa, lintujen laulua kuunnellen. Ei kyllä parempaa työpistettä vois kuvitellakaan. Kyllä maalla on vaan mukavampi asua, kaukana hälystä ja katu pölystä täällä saa hengittää kunnolla ja kuunnella luontoa. Viikko kuin tuulessa viuhahtanut 💨 Äitienpäiväviikko oli aikamoista haipakkaa. Tuntui menevän niin vaahilla, että tukkakin pöllysi tuulessa!Iso osa ajasta kului YouTube kanavan sisältöjä tehdessä ja yrittäjyyskoulutusta suorittaessa. Onneksi se käydään kokonaan etänä, muuten jäis kyllä käymättä kun lähimpään kaapunkiin on kuitenkin 30 kilometriä, ei sitä ihan joka asiasta viitsi autoon hypätä. Kalareissulla taas tällä kertaa koko porukalla 🎣 Päästiin pitkästä aikaa taas kalastamaan, ja hyvä niin hauki tarttui taas koukkuun! Tällä kertaa myös pikku kameramies sai onkia…

  • Ihan vaan elämää

    Kevään merkit

    Kevään merkit alkaa näkyä täälläkin suunnalla! Ensimmäinen sammakko tae niin kuin meillä sanotaan, Saku-sammakko tuli bongattua pyöräilylenkillä. Nyrkin kokoinen kaveri löytyi keskeltä autotietä, ja siirrettiin se syrjemmälle ottamaan aurinkoa. Oli vielä vähän kohmeessa, mutta jospa se kevätaurinko herätteli kaverin kunnolla henkiin. Samalla reissulla korkattiin myös pyöräilykausi. Onhan se sähköpyörällä ajelu ihan eri maata ylämäet menee ilman talutusta! Taluttaminen on meikäläiselle ainakin ollut se intoa latistava osuus, mutta sähköavustuksella meno maistuu. Pyöräilystä onkin tulossa ihan oma artikkeli vähän myöhemmin. Luonto heräilee Pellot alkavat täyttyä muuttolinnuista kurkia ja joutsenia näkyy jo useammin sekä hanhiakin bongattiin (vaikkei lajeista osattu tarkemmin sanoa). Lumet on lähes sulaneet ja toivotaan ettei enää ennen talvea tarvitsisi lumihiutaleita…

  • Ihan vaan elämää,  Lemmikit,  Tico The Nallekarhu

    Ticon kaupunkiseikkailu

    Ticon kaupunkireissu aloitettiin tärkeällä asialla yhden vuoden rokotuksilla. Tico ei kuitenkaan tuntunut lainkaan huomaavan, mihin oltiin matkalla. Innostus oli taas huipussaan, kuten aina. Jokainen paikka on Ticon mielestä mahdollisuus tavata uusia kavereita! Jo ilmoittautumistiskillä Tico yritti kiivetä tervehtimään henkilökuntaa, eikä meno rauhoittunut toimenpidehuoneessakaan. Eläinlääkäri sai heti märän pusu-tervehdyksen osakseen. Kaikki sujui oikein hyvin, kunnes Tico tajusi reissun todellisen luonteen. Kun rokotepullo kaivettiin esiin, pikkuherra painoi päänsä alas ja jähmettyi dramaattisesti oven eteen. Edes herkut eivät enää lohduttaneet. Onneksi tunnelma piristyi heti, kun huoneesta päästiin pois ja elämä jatkui iloisena! Ensivisiitti Mustiin ja Mirriin Seuraavaksi otettiin suunta kohti Mustia ja Mirriä. Tälle reissulle ei ollut sponsoreita ihan omaksi iloksi mentiin. Tico…